Lumoava lumi

14.02.2022

Hurmaannuin lumesta ensimmäistä kertaa aikuisiälläni viime talvena. Tänä talvena muutettuani luonnon keskelle lumiset puiden latvat, koskemattomat valossa kimmeltävät hanget ja kallion seinämiä koristavat valtavat jääpuikot saivat haltioitua minut kokonaan miksi halusinkin syventyä tutkimaan lumoavaa lunta tarkemmin.

Elämme (tyypillisellä suomalaisella talvella suotuna) puolet vuodesta lumen ja jään keskellä, mutta silti emme puhu paljoa lumesta elementtinä tai edes symbolina. Siinä missä ylistämme keväästä syksyyn auringon lämpöä ja valoa tuntuu lumen puhtaus ja viattomuus jäädä joko mahtavista hiihtokeleistä tai selkään käyvistä lumitöistä jaaritteluun. Jääkö lumi ilman suurempaa huomiota, koska ''horrostamme'' alitajuisesti talven yli vai pidämmekö tätä luonnon ihmeellistä sääilmiötä jo itsestäänselvyytenä?

Lumen synty

Lumen, jään ja koko talven synnystä on monia myyttisiä tarinoita maailman eri kolkista. Erilaisia lumeen liittyviä jumaluuksia ja myyttisiä hahmoja esiintyy kulttuureissa ympäri maan. Näistä hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi japanilainen lumen henki Yukionna, venäläinen Pakkasukon lapsenlapsenakin tunnettu lumineito Snegurochka, amerikkalaisten alkuperäiskansojen lintuhenki Pomola, sekä tietysti legendaarinen Himalajan vuoristossa asustava Meh-Teh eli Jeti.

Yksi kiehtovimmista tarinoista tulee kuitenkin kreikkalaisesta mytologiasta, jossa Lumen uskottiin olevan valkoinen eläin, joka tunnettiin viisaana, mutta ahneena. Lumi uskoi olevansa niin älykäs, että kuuluisi taivaaseen jumalten rinnalle ja niinpä hän päätti lentää korkeuksiin liittyäkseen mielestään kaltaistensa joukkoon. Zeus kuitenkin näki jo kaukaa Lumen aikeet eikä suhtautunut tähän suopeudella vaan iski Lumea valtaisin salamoin jolloin se hajosi hienoksi valkoiseksi pulveriksi, joka sitten satoi hiljalleen maahan jättäen tämän valkean lumipeitteen alle. Rangaistukseksi ylimielisistä aikeista Zeus sitten päätti kerätä lumen vain pudottaakseen sen taas uudelleen maahan tästedes aina kerran vuodessa.

Lumen monet merkitykset

''Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvella riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä. Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka pysyy lumena niin kauan, kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa vedeksi. Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi.'' (Wikipedia)

Lumen tiettävästi ollen periaatteessa vain vettä verrataan sen ominaisuuksia liiankin usein ainoastaan veteen, joka symboloi elämää, intuitiota ja tietoisuutta. Lumen ollessa kuitenkin muuntautunut ellei jopa voisi sanoa kehittyneempi muoto vedestä on sen ajateltu kuvaistavan jopa vettä korkeampaa tietoisuutta.

Lumi edustaa talvea, sen kylmyyttä ja armottomuutta, mutta se tuo samalla sen lyhkäisiin päiviin kirkkautta ja tarjoaa eläimille suojaa talven yli miksi se symbolisoi myös valoa ja turvaa. Sen hento olemus ja kirkas väri tekee siitä levon, ulkoisen rauhan ja puhtauden symbolin. Lumen kuten yleisesti talvenkin arvaamattomuuden johdosta (lumimyrskyt ja -vyöryt esimerkkinä) sitä ei voi kuitenkaan olla rinnastamatta myös kuolemaan.

Magiassa lunta käytetään useimmiten esineitä tai mieltä puhdistaviin loitsuihin ja rituaaleihin. Lunta on helppo säilöä esim. pakastamalla, kyllä kuulostaa hassulta, mutta pakastamalla lunta myöhempää käyttöä varten tai vaikka huonon talven varalle. Sulavan lumen mukana sen sijaan päästetään irti asioista jotka eivät meitä enää palvele. Rohkaisenkin nyt kaikkia lähtemään ulos tekemään vaikka maailman rumimman lumiukon johon valjastatte kaikki harteita painavat huolet sekä mieltä nakertavat ärripurrit ja annatte niiden vain sulaa pois elämästänne kevättä kohti mentäessä. Lumisia talvipäiviä jokaiselle! -N-